Oltiin eilen Ikaroksen kanssa Moukarinpörssillä tapaamassa Zorro-mitteliä, ja hyvin kaksikko leikki, vaikka kokoeroakin oli hieman tullut lisää. Ja, heti puolentunnin peuhutuokion perään lähdimme viimeiselle eskarikerralle. Siellä kerrattiin lähinnä opetettuja asioita: paikallaan makuuta, istumista, kontaktikävelyä, tokoseuraamista ja luoksetuloa. Paikallaanmakuun ja istumisen Ikaros suoritti kyllä oikein hyvin, melkein kuin aikuinen koira jo. En nyt tiedä millainen on keskiverto koiranpentu, mutta ei varmaan ihan jokainen mene vauhdista maahan yhdellä käskyllä ja ole paikallaan keskellä koirien valloittamaa hallia kun omistaja kävelee pois, laskee remmin maahan ja peruuttaa vielä pari askelta ennen kuin palaa ja noukkii taas remmin maasta. Voin myös hyppiä ja liikehtiä äkkinäisesti ilman, että koira sinkoaa ylös. Parasta on se, että yhteistyö sujuu kuin itsestään, eikä hieno suoritus johdu siitä, että koiraa oltaisiin päivittäin tuntitolkulla piinattu koulutussessioilla. En Ikarosta sen enempää ole kouluttanut kuin Teklaakaan, mutta kun koirat ovat kuin yö ja päivä hermojen suhteen, niin lopputuloskin on hieman erilainen.
Mutta, luonnollisesti asioita täytyy paljon vielä harjoitella:
Luoksetulo: Ikaros löysi jonkin kivan hajun ja meinasi lähteä sen perään. Mukava silti, että hylkäsi hajun ja juoksi äiskän perään kuitenkin eikä lähtenyt metrin koukkausta pidemmälle palloilemaan pitkin hallia.
Luoksepäästävyys: Ikaros on jo vähän turhankin iloinen tervehtijöistä, ja kuka tahansa saa vastaansa sen mukaisen kohnauksen. Mutta parempi niin kuin toisinpäin.
Ennakointi: ruokaa antaessa olen enimmäkseen käskyttänyt Ikaroksen menemään maahan. Olen myös paljon tietyllä tapaa peruuttaessa antanut maahan käskyä. Taannoin sanoinkin "istu" ja en antanut koiran mennä maahan, koska ennakointia ei kannata vahvistaa. Seuraavalla kerralla sanoinkin taas ruokakuppi kourassa "maahan" ja koira vain istui. Niin helppoa se on pienen keltaisen sekoittaminen olemalla itse ensin kaavoihin kangistunut ja äkkiä sitten epämääräinen.... aina pitäisi muistaa ettei mistään liikkeestä tule tiettyä kaavaa. Hallissa koira teki oikein, mutta kotona ruokakuppi saa sen sekaisin kyllä!
TOKO-seuraaminen: toko-seuraaminen on kovasti työn alla. Ohjaajan mielestä Ikaroksella on kyllä loistavan intensiivinen kontakti, mistä sateli kehuja - ja kuulemma seuraamisen paikkakin on hyvä. Yhtä mieltä olimme kuitenkin siitä, että paikaa pitää edelleen kovasti vahvistaa, koska vaikka hurtta seuraa minua helposti oikeassa kohdassa, niin kun pysähdyn, saattaa koira istua ihan vinoon vielä.
Kontaktikävely: Tunnilla koirakot muodostivat epätasaisen ringin, josta pujotteltiin vuoron perään ohi muiden. Ensimmäisen koirakon kulkiessa ohi lipesi meillä ote kontaktista namia kaivellessa ja Iksu jojotti itsensä remmissä päästäkseen tutustumaan ohittajaan. Onneksi pikkuherra kuitenkin älysi kiellosta ja takaisin palaamisen palkkaamisesta, että ei ollut toivottua käytöstä ja pysyi perusasennossa lopun aikaa. Omalla vuorolla kontaktikävely sujui kohtalaisesti, välillä Iksu meinasi livetä, mutta palasi ruotuun ihan pienillä eleillä ja pysyi jopa mukaa, kun tein äkkikäännöksen.
Nyt pitäisi sitten liittyä TVA:n jäseneksi, mikäli ottavat. (En ole ihan perillä miten paljon uusia jäseniä otetaan.) Tarkoitus nyt olisi pyrkiä tammikuun kursseille -ilmoittautumispäivänä seuraavalle kurssille, mutta kun jäsenet ovat jatkokursseille etusijalla, niin en sitten tiedä pääsenkö, jos en nyt ehdi jäseneksi.
Alla vielä potilaan uudet pöksyt. Emme saaneet päivystyksestä kauluria, kun kissat kuulemma niin harvoin nuolevat haavaa - ja kuitenkin taistelevat kaulurin kanssa enenmmän kuin koirat. No, meidän neiti ainakin nuolee haavaa erittäin mielellään, joten pätkäisin puntista hänelle kakolan kalsarit. Minttu oli arvatenkin erittäin kiitollinen....
Mrrrmrmr en tykkää....
No comments:
Post a Comment