Lumisen metsän hurtat

Käytiin metsässä juoksuttamassa koiria, ja ihasteltiin uutta laavua. Ikaros meni ihan hienosti jäätyneiden lätäköiden yli, eikä haitannut tai iljettänyt kummallinen jääkerros.
Jotain muutakin jännää löytyi - nimittäin hevosen jäätyneitä paskakasoja. Oli siinä hurtilla juhlapäivät ennen kuin huomattiin mikä se kummallinen möykky on, mitä ne kiihkolla kaivoivat..Tekla ehti jo asettua yhden mehujääkikkareen kanssa heinikkoon nautiskelmaan, ja kikkareen poissaanti olikin oma juttunsa. Hevonpee taitaa olla ihan hyväksikin koirien ruuansulatukselle, mutta en vaan halua, että koirat haisevat lannalle...

Paluumatkalla pysäsimme talleille, ja vein Ikaroksen katsomaan hevosia, kun siinä jotain suokkeja oli aitauksessa - ja täytyy sanoa, että herra EI pitänyt. Pöhki ja vähki ja tiukan kiellon jälkeen oli minua mulkoille hiljaa inasen ja alkoi sitten taas. Tilanne oli hiukan hankala, kun hevoset olivat vieraita, eikä niiden suhtautumisesta tiennyt yhtään. Menin kuitenkin taputtelemaan yhtä ja annoin Ikarokselle useita kertoja kädestä hajun, jolle se alistui. Mutta, ei niin ei. Herra ei osannut rauhoittua ja alkoi vaan kiihtyä kun ei häivytty. Olisin mieluiten odottanut vaikka hiukan etäämmällä hevosia katsellen, että pentu täysin rauhoittuu, mutta en vain kehdannut. Päätin sitten heti pennun ollessa hiljaa lähteä, kun ei tosiaan ollut tuttuja hevosia, ja tuntui jo todella nololta jo pelkästään koskea niitä. Jos itse omistaisin hevosen, niin raivostuisin moisesta häiriköinnistä...

Täytyy varmaan alkaa kulkea tallien läpi useammin, nyt meni kyllä pipariksi....

Näin ei välttämättä olisi käynyt ilman "luupäälapparia." Vanhempi koira on ihan tottunut hevosiin, ja se on monta kertaa viikossa miehekkeen vanhempien kanssa mennyt ohi aitauksien ja nähnyt kymmeniä ja kymmeniä kertoja hevosia. Arvelin, että voimakkaan hajuinen "hirviö" voisi hermostuttaa Ikarosta ja otinkin vanhemman hurtan tueksi autosta aitauksen eteen. No, voi änkyränvänkyrä! Tekla alkoi tietysti ensimmäistä kertaa elämänsä aikana louskuttaa hevosille, ja näytti heti Iksulle, että niitä kuuluu vihata. Ai että otti kuuppaan ja lujaa. Mmrmrmrmr.

Eipä se nyt aivan ole välttämätöntä tottua hevosiin, mutta kivaahan se olisi, kun kesäisin mennään usein Alhströmmin vahalla kartanoalueella ja niitä hevosia siellä liikkuu tallin takia harvase mutkassa. Koirarannallakin on kesäisin aina hevosia kahlaamassa ja sitä rataa.

Mutta tässä kuvaa metsässä hulluttelusta: