Miten totuttaa kaksi nirsoa kissaa raakaruokaan? Miten saada kaksi naama norsunveellä ruokansa tuomitsevaa kermapylberöä valitsemaan oman parhaansa, jos ne käyttäytyvät kuin yrittäisin saada ne maistamaan myrkkyä.
No, kas siinä pulma....
Aikaisemmin luulin, että vastaus olisi lihamylly-huijaus, ja hullu sekoitusrumba marketin märkäruokien kanssa. Mutta ei...
Vastaus onkin silkka suomalainen KATEUS....
Oikeasti, kissat eivät varmastikkaan tunne kateutta, mutta tietynlainen eloonjäämisvaisto ja kaverini on myrkynmaistaja -menttaliteetti ajaa ne käyttäytymään jokseenkin samalla tapaa. Mikä luonnollisesti toisinaan huvittaa ihmisväkeä...
Tähän asti en ole tätä "kaverille ei jätetä" reilukerhoa tajunnut hyödyntää vaan olen anellut, rukoillut ja maanitellut milloin minkäkin eineksen kanssa kontaten lautanen kourassa pitkin keittiö lattiaa. Mutta, heidän ylhäisyytensä ovat korkeintaan haistaneet, ehkä vähän jopa nuolaisseet ja lähteneet sitten nokka pystyssä pois tarjoemieni myrkkyjen luota. Ei kelpaa - edes kaikki kuivamuonat eivät sovi heidän makunystyröilleen. Parasta olisi aina vaan sateekaari-Friskies, sitten Bilanx, ja herranjumala mikä kiukuttelu, kun noita mössöjä ei heille hätävarakaapista jaella kuin mainoksia, vaan pitää syödä Acanaa tai Aplawsia. Kyllähän nekin suhteellisen hyvin kelpaavat, mutta ennen, kun ne olivat "uusia", niin ne menivät suorastaan kuumille kiville. Mutta, nykyään; mitä paskempilaatuinen nappula, sitä parempaa se niiden mielestä on! Juu-u, kylllä minäkin sen heseaterian ottaisin salaatin sijasta, jos en tietäisi ruuan ja mahani koon syy-yhteyttä.
Kissat ovat kuin terroristeja - niiden kanssa ei neuvotella!
- Paitsi, että päätöksen tekee tässä tapauksessa kissa, ei omistaja....
Jos pikuneidille sattuu "enpäs syökään" päivä, niin se hiippailee ääneti keittöön varkaisiin ja avaa pikku tassusellaan koiranruokakaapinoven - ja syö itsensä läpi nappulapussiin. Sitten se kulkee kämpässä itsetyytyväisenä, kun on maha täynnä hyvää hiilaria. Nam nam! En tiedä mikä tuossa J&V penturuuassa on, mutta kissat ovat aivan hulluina siihen. Se oli ainoa ruoka, jota kummatkin suostuivat syömään kun potivat kodinvaihtostressiä...
Pussinäkymä kaapissa&ulkona:
Fiksu kissa, mutta ei niin fiksu, että käyttäisi kaupan valmistamaa kulureittiä, joka tuossakin olisi ollut tyrkyllä. Aina pitää kyniä se oma monttu, jota laajennetaan joisella ryöstöreissulla. Tässä pussissa käytän jo minäkin kissan rääppimää aukkoa....
( Pitäisi saada talteen joku filmi siitä, miten salamyhkäinen kissa vetää tassullaa nappuloita lattialle ja syö ne ympärilleen mulkoillen. )
Myöhemmin olen saanut Killen syömään jo raakaa karjalanpaistiakin omituisella rtiuaalilla: koska mössö ei suin surminkaan kelpaa lautaselta, niin nypin palat pienemmiksi, ja heitän ne kissan naaman eteen, niin että kuuluu hurmaava pläts ja liha litistyy maahan kuin sammakko. Sit vast niin ikkää kelpaa, nääs... Minttu syö lihansa jo lautaselta, näyttäisi jopa pitävän siitä. Nappulavarkaissa se yritti silti käydä aamulla, ja tätä kirjoittaessa, että täysin ei ole vielä valmis vaihtamaan tapojaan parempiin...
Edistys on nyt kuitenkin tapahtunut. Olen saanut kummatkin kissat maistamaan ja syömään raakaa lihaa. Tulevaisuudessa tavoitteena olisi saada ne syömään säännöllisesti vain lihaa. Killen on pakko laihtua ja Minttu on vasta hiukan yli vuoden - voin vielä estää virtsaongelmien kehkeytymisen sen osalta...
No comments:
Post a Comment