Eskarissa

Eilen oli ensimmäinen eskarin tunti! Ryhmässäni on n. 5-7kk lapukka, 5-7kk australiankarjakoira, 11 viikkoinen kelpie ja pitkäkarvainen rotu, jota en kuolemaksenikaan muista. Kelpie oli siis ainoa ns. pikkupentu Ikaroksen lisäksi.

Hiukan kyllä mietin alussa, että hetkinen...onko oikea aika, kun syrjässä olevan hallin pihaan alkoi kaartaa autoa auton perään, ja niistä nousi isoja aikuisia koiria. Siis todella isoja koiria! Ja koiria oli vielä paljon, vaikka ryhmien pitäisi olla pieniä. Kaikki menivät vielä samaan halliin mulkoillen toisiaan sama asia mielessä. Ohjaaja sitten esitteli itsensä ja puuskahti ihmeissään, että onpas meitä nyt paljon. Hän kyseli onko hän kaikkien ohjaaja, ja kävi ilmi, että osalla tosiaan oli eri ohjaaja - ja kys. ohjaaja sitten saapuikin melkein saman tien. Selvisi, että samaan aikaan hallissa oli yläkoulu ja eskari. Tarkoituksellisuudesta en sitten tiedä. mutta toivon, että yläkoulu on ensikerrallakin samassa, koska mielestäni 12 koiraa on parempaa sosiaalistamista kuin 5kpl. Varsinkin, kun yläkoululaiset olivat kaikki kookkaita voimakkaita koiria. Onhan Ikaros miitissä nähnyt 5-6kk pentubernin ja siellä on ollut borzoita, mutta aikuinen berni on isompi ja borzoi on niin hentoinen, olemukseltaan, että hyvä näin.

Yläkoulussa oli siis kaksi berniä, seefferi, kaksi staffin-bokserin näköistä ja yksi iso pitkäkarvainen musta koira, jonka rotua tai roduttomuutta en tunnistanut, saattoi olla afgaani. Koiria oli siis ahtautunut halliin n. 11-12 ja aika hälinä kävi pihassa että sisällä ennen tuntien alkua. Ikaroksella oli melkoisesti miettimistä, mutta se ei alkanut mieletöntä remmissä kiskomista ja piippaamista, kuten Teku aikanaan. Lopulta se melkein nukkui tunnin lopussa ja muutenkin retkotti istualtaan ellei hillunut nakinpalojen perässsä.

Harjoittelimme tunnilla istumista, vapaa-käskyä, kontaktia ja luoksetuloa. Minusta tuli varmaan ohjaajan lempilapsi, kun olin nukkunut yöllä n. 2h elukoiden mekastuksen takia, ja vetäjä olisi voinut puhua saman tien hepreaa, koska meinasin nukkua pystyyn. Annan yleensä itsestäni muutenkin vähäjärkisen kuvan, koska en ole keskittymisen luonnonlahja.

Vapaa-käskyä olemme kyllä harjoitelleet paljonkin, tosin olen harjoitellut sitä omaan tapaani yhdistettynä luoksetuloon - oli ihan hyvä pointti, että ei pidemmän päälle kannata yhdistää luoksetuloa. Juu-u. Hmmm, juuri tämän takia en ole opettanut Ikarokselle aivan niin tiiviisti ennen koulutusta kuin Teklalle aikanaan, etten opettaisi sitäkin päin honkia.

Pakollinen kuvasaaste:

Ikaros palauttaa käteen damia. 

Tällä viikolla kalenterissa on (ehkä) lenkki Pilvin kanssa, pentumiitti ja eskari. Ei sen kummepaa.