Patsastelua

Tekla hyppäsi eilen illalla kusilenkillä lumen peittämään ojaa ja upposi sinne kaulaansa myöden. Raukka ei mainannut päästä ylös, ja oli kyllä naurussa pitelemistä, kun se ähkien yritti kammeta itseään pois - ja vasta kun hurtta lopulta sai otteen kovettuneesta lumipenkasta sai se raahattua itsensä tassujensa avulla pois kuopastaan kuin hylje vedestä. Ja, mitä lapinkoira tästä oppi? No ei mitään, kun hyppäsi saman tein takaisin ja kivaa vissiin oli...

Yirin saada aamulla koiraa takaisin kinokseen, mutta se ei halunnut enää, ja sain tyytyä räpsimään kuvaa hurtan lumikummulla päivystyksestä.

Vieläkin yskittää öisin, on pientä rintakipua ja hengenahdistusta. Menen tiistaina lääkäriin, ja kieltämättä hiukan mietityttää, että mitä jos se ei olekaan mitään tavisköhää tai tulehdusta, vaan astma. Aina, jos vähänkin rintaa kolottaa, niin pekään astmaa - vaikka kaipa sen nyt järkikin sanoo, että maailmassa on miljoona muutakin yskän aiheuttajaa kuin astma. Olen sitäpaitsi käynyt astmatesteissä ja allergiatesteissä ennen koirien ottoa, astmaa ei ollut ja lähinnä olen erittäin lievästi  allerginen pölypunkille.