Ei hyvää päivää, mikä lenkki Ikaroksen kanssa. Huomaa kyllä, että nuorella herralla on nyt menossa SE ikävaihe. Kohnaavan koiran koipi nousi pahimmillaan metrin välein, ja lopulta, kun jo mietein, että mistä se sitä kusta taikoo, niin nulikka yritti merkata, ja tuli enää muutama vaivalla rutistettu tippa. Häh hää. Hajujen perässä pitää myös tietenkin vetää, ja jos erehtyy antaaman remmin pitkäksi, niin vuoroin saa himmailla kiskovaa koira ja vuoroin raahata sitä perässään. Ihan kaikki on pöh ja köh, ja ai herran jumala, kun joku päivä pihalle oli ilmestynyt sprinkleri!!! Se oli Ikaroksen mielestä jotain niin kamalaa. Varmaan kolmena aamuna se hiipi karvat pystyssä ja murisi kytäten sitä mötikkää.
Noh, ilmoitin murkkuilusta huolimatta Ikaroksen taipumuskokeisiin, joskaan en tiedä vielä tuleeko koepaikkaa. Enkä tiedä onko homma ihan hallussa vielä, mutta ei toisaalta kannata odottaa lokakuullekaan, koska jos ei silloin pääse läpi, niin homma venyy seuraavaan vuoteen...
Vesityö on nyt ainakin hallussa niin hyvin kuin se voi olla. Koira hyppää pommilla veteen ja ui nopeasti hätäilemättä. Ainoa, että saisi opetella purauttaaman sen jälkeen kun on luovuttanut damin ja häipynyt. Saa aina vaihtaa vaatteet, kun on käynyt heittelemässä damia jokeen.
Tänään kävi myös ei niin kiva tilanne joella, kun heitin vahingossa liukkaan damin vastavirtaan, ja en huomannut Ikarosta lähettäessäni katistaa, joka oli vedenrajassa olevien oksien lomassa. Katiskasta lähti sitten tietysti pitkä köysi veden alle, johon Ikaros ui. Huomasin sen vasta kun koira oli puolen metrin päästä rannasta ja alkoi pyristellä liikkumatta eteenpäin. Ensin luulin sen räpiköivän ulpukanlehdissä, enkä reagoinut, koska ne koira voi saada irti itsekin. Mutta, sitten muutaman sekunnin päästä Ikaros alkoi huutaa ihan paniikissa, ja menin auttamaan sitä. Kiukutti kyllä, kun näin vasta silloin sen narun, kun Ikaros nousi maalle. Voi raukkaa, ei ihme, ettei päässyt eteenpäin. Mietin jo, että se ei menisi heti veteen, kun on välillä vähän liian hyvämuistinen - mutta ainoa muutos seuraavalla heitolla oli pieni haukahdus veteen hypätessä. Sitten unohti koko homman.
Lopuksi kuvasaastetta, tuommoisen apinan kanssa sitä eletään:
No comments:
Post a Comment