Alla olevissa otoksissa näkyy hyvin Ikaroksen ja Teklan luonne-erot - Ikaros keskittyy intensiivisesti poseeraamaan samalla kun anoppi yrittää saada täysin keskittymiskyvytöntä uhmaikäistä känkkäränkkäksi heittäytynyttä Teklaa ylös ja istumaan Ikaroksen vierelle.
(Lälälälää, tässäpä makaan, sätkin ja örisen, enkä varmasti poseeraa kunnolla...)
Kyllahän kuvien ottaminen lopulta onnistui, mutta aika raivareita neiti lapinkoira kyllä veti, kun pitin istua - ja haettiin vielä takaisin, jos hilpaisi muualle....
Harmi, että olin unohtanut päälle ISO-1600, niin kuvissa oli liikaa kohinaa.
Lapinkoirilla on vaan oma tahto ja luovaa mielikuvitusta :) Väriyhdiselmänä nuo kermakoirat ja lämpimän ruskea senkki ovat kyllä huikean kaunis.
ReplyDeleteNäitä katsellessa tulee hyvälle tuulelle.
ReplyDeleteMillan, kova tahto on. Teklalla on kyllä ihan omat mielipiteet siitä, mitä ja miten asiat tehdään. Harvinaisen itsepäinen omalla tavallaan, mutta dominantti se ei kyllä kuitenkaan ole, niin yleensä ihminen vie asian loppuun:)
ReplyDeleteFru, mukava kuulla :)